Ei nuolaista ennen kuin tipahtaa

Noh. Tein päätöksen jatkaa projektia vaikka pohjalla oltiin. Ja arvatkaa vaan, mitä iski seuraavaksi. No kuukautiset. Oli turvonnut, ällöttävä olo, vedin kaikkea mahdollista shaibaa ja pyörin kivuissa. Parasta mun kohdalla kuukautisissa on se, että ensin kiukuttelen aivan helvetisti jollekin, yleensä parhaalle ystäväpojalle. Sitten seuraavana aamuna ei meinaa vaatteet istua millään, väsyttää ja heikottaa. Seuraavaksi itkeskelen onnesta ja väsymyksestä ja vasta tässä vaiheessa tajuan, että BÄÄM. Lady days are coming. Eikö sitä voisi tajuta jo siinä kiukutteluvaiheessa.

Noh, eilen sitten pääsin ällöstä olosta huolimatta lenkille, joka kesti varmaan 15-20 min. Olo sen jälkeen oli ällö eikä yhtään hyvä, hyi. Mutta tänään aamulla olikin erinomainen olo, ah! Lähdin tyhjällä vatsalla kuntosalille, eli vedin reippaan kävelyn, sen päälle crosseria ja sen jälkeen... mulla oli tapaaminen personal trainerin kanssa!

Oi kyllä. Nyt lähtee. Mulla on tän kevään aikana 6 tapaamiskertaa personal trainerin kanssa, joka tekee mulle n. 1h - 1h 20 min ohjelman. Sanoin, että haluan ylävartalon = selkä, rinta ja olkapäät timmiksi. Six packistä viis, ei kuitenkaan löydy, mutta vyötärö olisi kiva löytää.

Ensimmäinen treenikerta on ensi viikolla, raportoin sitten lisää. Ajattelin käydä kävelyllä tässä joku päivä niin, että saan tuolta elektroniikkaliikkeestä patterin vaakaan. Otan sitten lukemat ennen kun menen tapaamaan PT:tä.

Hyvää tässä on nyt se, että kohta tiedän, että mitä ihmettä siellä salilla kannattaa tehdä, etten vaan heilu omiani. Mutta tärkeää myös sekin, että piru vie. Maksan itseni kipeäksi niin parempi kanssa käydäkin siellä. :)

Paha, paha, PAHA minä

Otsikko kertoo kaiken.

En ole elänyt niin kuin piti.

Olen tehnyt helvetin pitkää päivää koulussa enkä kauppaankaan ole ehtinyt, koska lähikauppa menee kiinni yhdeksältä. Seuraavalle pysäkille voisi tietysti matkata ja mennä kauppaan, joka on yhteentoista asti auki. Mutta väsyneenä ei jaksaisi kävellä tuota ylimääräistä puolta kilsaa. Olen siis laiska.

Puntarista on akku loppu. En tiedä, olenko nollannut sen 3kg tuloksen jo. Todennäköisesti. Olen vetänyt sipsejä, karkkeja, suklaata, limua. Alkoholia en onneksi ole ottanut tippaakaan.

Tästä illasta alkaen palaan kurin pariin. Ei ole motivaatiota, haluaisin vaan ahmia. Mutta inhoan minusta otettuja kuvia. Inhona käyttää nättejä vaatteita. Inhoan kasvojani. Inhoan kuinka huonossa kunnossa ne ovat. Joten nyt riittää. Taas.

Kesällä vietän valmistujaisia. Haluan näyttää helvetin hyvältä silloin.